Kari Uusitalon ja Veikko Laihasen historiallinen dokumenttielokuva Suomalainen ratsuväki (1963) kertoo Suomen armeijan ratsuväestä ja sen historiasta; syntyvuodesta 1555 aina vuoteen 1947 asti, jolloin ratsuväki jalkautettiin eli lopetettiin.

Lahden kaupungin esittelyä talviurheilukaupunkina.

Jäätelön valmistusta, kuljetusta, myyntiä ja syömistä.

Pori-Haapamäki -rautatien suunnittelijat tutustuvat rautatien kulkureittiin. Kuvia Porista ja autokaravaanin reitiltä sekä rautatiesuunnitelmasta kartalla.
Ns. rautatieretkeily Porin-Haapamäen radan rakentamisen vauhdittamiseksi järjestettiin 15.17.6.1925. Retkestä tilasi filmidokumentoinnin johtaja Lauri Lindroos Suomi-Filmiltä. Rautatiekomitea lunasti elokuvasta kopion haltuunsa. Säilynyt aineisto järjestämätöntä kuvaa ilman alku-ja välitekstejä. Aineisto ei ole todennäköisesti täydellinen.

Sotakorvausteollisuutta. Kuunarin valmistusta Raumalla Holming Oy:n telakalla.

Utopia Suomesta vuonna 2000, jolloin ihminen on lopullisesti itsensä ja maailmansa herra. Kuvitteellisessa vuodessa 2000 luodaan historiallisin dokumenttijaksoin katsaus 1900-luvun ihmisen epärationaaliseen historiaan, sotineen kaikkineen. Näyttämönä on askeettisen futuristinen koti, jonka ulkopuolella liikutaan henkilökohtaisilla helikoptereilla. Tulevaisuusoptimismi huipentuu koko maan olohuoneiden jättiscreeneillä yhtaikaisesti näytettyyn kouluesitelmään, jossa rationaalisen ajattelun osoitetaan vihdoin saavuttaneen täyttymyksensä. Toisaalta usko ihmiskunnan kehitykseen ja rauhanomaiseen tulevaisuuteen heijastuu tässä sodanjälkeisessä, eskapistisessa ja paatoksellisessa tulevaisuusnäyssä.

Ensimmäinen tilipäivä on Suomen Pankkiyhdistyksen tilaama valistuselokuva nuorison rahankäytöstä. Elokuvan perustarina on Henrik Tikkasen ja musiikki Lasse Mårtensonin. Se on romanttinen kuvaus nuoren pojan ensimmäisestä tilipäivästä, hänen suurista haaveistaan ja valveunistaan, joiden toteuttamiseen on vain yksi mahdollisuus: säästäminen. Talletusshekit olivat 1960-luvun nuorison rahankäytön valistusta. Elokuva perustuu kokonaan kaupunkikuviin ja musiikkiin, eikä siinä ole puhetekstiä.

Kansatieteellinen dokumentti, joka kuvaa heinäntekoa ja siihen valmistautumista hämeenkyröläisessä maalaistalossa.

Herne, kurkku ja punajuuri ovat filmin pääosissa. Ne kasvavat Turun liepeillä niin että kuuluu ja niiden vaiheita kylvöstä korjuuseen, jalostukseen ja kotikäyttöön seuraamme filmissä, joka antaa näin suppeanakin valaisevan käsityksen siitä, millä huolekkuudella säilyketeollisuus toteuttaa tehtäväänsä.

Finland on vanhinta Suomessa kuvattua elokuvaa, joka on kokonaisuudessaan ja oikeisiin yhteyksiinsä koottuna säilynyt jälkipolville. Kyseessä on suomalainen tuotanto vuosilta 1909-11. Se on aikansa tyypillinen matkailuelokuva, jossa kamera kiertää Suomea. Turku, Naantali, Hanko, Helsinki, Porvoo... Sitten ovat vuorossa vanhimmat säilyneet elokuvapätkät Tampereesta, runsas minuutti kuvia keskustasta ja Pyynikiltä. Viipurin, Imatran, Olavinlinnan, Valamon, Kolin, Oulun ja Kajaanin kautta elokuva päättyy keskiyön aurinkoon Torniossa.

Vartijat valvovat kuvaa poliisin toimintaa sodanjälkeisinä levottomina aikoina, jolloin rikollisuus kasvoi valtavasti. Elokuvan kehyskertomuksessa Tiirikka-Jallu vierailee eräässä asunnossa ja vie hopeat ja turkit. Rikospoliisin tarmokkaan työn ansiosta silmukka kiertyy yhteiskunnan vihollisten ympärille ja tällä kertaa rikos selviää.

Lahti esittäytyy matkailukaupunkina. Kamera vierailee mm. Mukkulan matkailukeskuksessa ja kirjailijaseminaarissa. Lahti on myös vireä urheilukaupunki.

Kokoomuksen vaalifilmi. Kehyskertomuksena näyteltyjä jaksoja isoisän ja nuorukaisen keskusteluista "sunnuntaikävelyllä" ajan aatteista ja politiikasta. Lisäksi Kokoomuksen eduskuntaryhmän pj. Arvo Salmisen puhe puolueen tavoitteista.

Dramatisoitu tiedotuselokuva rattijuoppoudesta. Rattijuopon aiheuttama onnettomuus, oikeuslääketieteellinen tutkimus, alkoholin vaikutus ihmisen toimintaan.

Ylioppilasvoimistelijain 8-miehinen ryhmä voimistelee.

Lyhytelokuva sodanjälkeisen opiskelijasukupolven asuntopulasta Helsingissä. Elokuva on tehty tukemaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Domus Academica -talon rakennushanketta. Jouko on kirjoittanut ylioppilaaksi. "Syksyllä meet Helsinkiin", komentaa isä. Ja niin poika lähtee, mutta asunnon saanti pääkaupungista ei olekaan helppoa.

Dokumenttielokuva yritteliäisyydestä, kuvia eri alojen pioneereista, jotka yritteliäisyydellään ovat saavuttaneet tavoitteensa ja menestyneet.

Kansatieteellinen dokumentti siitä, miten hyvää ja maittavaa sahtia syntyy Lammin pitäjässä Iitan ja Aukustin taidoilla. Iita ei jemmaa hyvän sahdin salaisuuksia. Sahdinteossa Aukusti on apumies ja katajien hakija. Päivän päätteeksi talkootanssit.

Suomea esittelevä matkailuelokuva, kotimaan turistikohteita ja lomailun mahdollisuuksia kehyskertojien, "ulkomaisten matkailijoiden", silmin.

Felix Forsmanin ohjaama ja Felix-Filmin valmistama ensimmäinen suomalainen 35 mm:n värilyhytelokuva toukokuulta 1951. Se on Paulig Oy:n tilaama yhtiön 75-vuotiselokuva. Kyseessä on aikansa suurimuotoinen tilauselokuva, jonka kustannuksissa ei ole säästetty. Suomalainen kahvin tarina alkaa vuodesta 1756 ja jatkuu huolella dramatisoiduilla jaksoilla vuoteen 1951. Elokuva päättyy ylväästi Uuno Kailaan sanoittamaan Pauligin marssiin.

Metalliteollisuusyhtymä Fiskars Oy:n tehdaslaitosten esittelyä, raudan ja teräksen valmistusta sekä konepajatoimintaa.

Katsaus koneellisen kaapelinvalmistuksen työvaiheisiin Helsingin Kaapelitehtaalla

Muovin käyttötapoja sekä sen valmistaminen.

Opetuselokuva vanhustenhoidon ja kansaneläkejärjestelmän synnystä ja kehityksestä sekä selvitys Kansaneläkelaitoksen toiminnasta.

Alkuotoksissa näytetään uupuneita ihmisiä ja väsymystä kasvoilla: koululainen, lapiomies, kotiäiti, urheilija, hitsaaja, lentäjä, virkailija, toipilas ja vanhus ovat kaikki kuin loppuun palaneita. Väsymyksen perussyy selvitetään tieteellisesti ja lääketehtaan laboratoriossa kehitetään lääke, RaMaVit.

OTK:n elokuva kaupankäynnistä ja osuustoiminnasta.

Kahvipapujen kuljetus laivasta paahtimoon. Papujen käsittelyä. Kahvin kuljetus kauppoihin. Kahvinkeittoa kotona ja nuotiolla.

Suomen Jäätelöteollisuuden tilaama lyhytelokuva. Mitä ja minkälaista jäätelö on? Elokuvan mukaan jäätelö voittaa jopa maidon ravintoarvoltaan. Se on mitä sopivin ravintoaine kaikenikäisille, se kuuluu myös USA:n armeijan perusmuona-annokseen. "Syökäämme jäätelöä joka päivä."

Suomen Lääkäriliitto tilasi elokuvan 50-vuotisjuhlavuotenaan. Dramatisoitu jakso kertoo perheenisästä, jolla todetaan tarkkojen tutkimusten jälkeen vatsakatarri ja – ilmeisesti – keuhkosyöpä. Potilas tulee tutkimuksiin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, missä hänestä otetaan näytteitä mm. keuhkotähystyksellä. Kaikki näytteet tutkitaan äärimmäisen huolellisesti: ”Patologi-lääkäri pitää sananmukaisesti isän kohtaloa kädessään.” Vaihe vaiheelta edetään uuteen ja nykyaikaiseen leikkaussaliin, missä ”kaikki työskentelevät varmasti ja kitkattomasti kuin saman koneen osat”. Mies paranee ja palaa paikalleen perheensä pariin sekä työhönsä tehtaaseen – kellokortin leimattuaan mies on jälleen koneiston toimiva osa. Kaikkivoipa medikalisaatio korjaa ihmisen kuin vaurioituneen laitteen.

Hämeenlinnan rakennuksia ja katukuvaa, linna, tehtaita, muistomerkkejä, hautausmaa. Lauttamatka, Aulangon ravintola ja puutarha. Juhlat puistossa, orkesteri soittaa, kulkue, jossa väkeä eri aikakausien ja säätyjen asusteissa.

Kansatieteellisiä kuvia karjalaisesta kyläelämästä, kalastusta, praasniekat.

Jälleenrakentamista, Suomen Huollon toimintaa.

Erilaisten autojen, henkilöautojen, kuorma-autojen, linja-autojen sekä työkoneiden, kuten leikkuupuimurin, trukin, katerpillarin, asfaltointikoneen, esittelyä normaalissa työympäristössä.

Turun kaupungin ja sen historian esittelyä.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen opetuselokuva raitiovaunun ja johdinauton kuljettajalle ja rahastajalle oikeasta liikennekäyttäytymisestä ja yleisöpalvelusta

Elokuvassa esitellään elintarvikejalosteiden valmistusta Jalostajan tehtaalla.

Osin dramatisoitu dokumenttielokuva säästöpankkien toiminnasta ja historiasta.

Valkeakosken esittelyelokuva vuodelta 1963, jolloin kauppalasta tuli kaupunki.

Veikko Laihasen ohjaama ja Säästöpankkiryhmän tilaama "Arki alkaa" on suurten ikäluokkien ongelmia käsittelevä valistuselokuva. Pääosassa Matti Saarisena on 19-vuotias teatterikoululainen (Esko Salminen). Hanttihommasta toiseen käy nuoren miehen tie, työelämän alku ei näytä lupaavalta. Suuret ikäluokat ovat 1960-luvun alussa tulossa työikään, joten uusia työpaikkoja tarvitaan. Mattikin saa hyviä neuvoja: ajattele huomista päivää, hanki itsellesi ammattitaitoa ja tietoa.

Kunnan virastot, koulut ja sairaalat.

Gottfried Strömbergin perustama Suomen Sähkö Oy tilasi kaksiosaisen lyhytelokuvan, joka esittelee Sörnäisissä sijainneen tehtaan henkilökuntaa ja tuotantoa.

Osassa II kohteina ovat massiiviset sähkökoneet ja niiden valmistus käsityönä. Kahdeksan tonnia painavan roottorirenkaan valamisen, jättimäisen käämin kokoamisen ja koko 45-tonnisen roottorin kuljetuksen mittakaavassa työtä tekevät ihmiset kutistuvat vähäisiksi. Idullaan oleva konekeskeinen maailmankuva havainnollistuu myös koneiden giganttisten mittojen, painon ja tehon korostamisena. Vuonna 1881 rakensi 17-vuotias koulupoika Gottfried Strömberg Varkaudessa dynamon ja sai sillä valon syttymään kahteen polttimoon, ensimmäisenä Suomessa. Tästä alkoi Strömbergin ura suomalaisen sähköteollisuuden pioneerina.

Maatalouskoneiden valmistusta Wärtsilä-yhtymä Oy:n Taalin ja Pietarsaaren tehtailla; uusien koneiden tuote-esittelyä ja huoltoa koetilalla.

Valmennusta. Mailan ja pallon valmistusta. Suojeluskunnan mestaruuskisat v. 1933 ja Helsingin yliopiston mestaruuskisat.

Poliisin toiminnan esittelyä.

Dokumentti Suomen puolustusvoimien kadettikoulutuksesta 1950-luvun alussa Santahaminassa, Merisotakoulussa Suomenlinnassa ja Lentosotakoulussa Kauhavalla. Aluksi historiallinen kavalkadi, sitten tiivis vuosikurssikertomus kadeteista upseereiksi.

Keramiikkaesineiden valmistusta Arabian tehtaalla

Dramatisoitu dokumentti, opastusta liikenteessä liikkumisesta lapsille.

Elokuvassa esitellään työtehon parantamista kotitalouksissa teollisuuden ja uusien keksintöjen avulla.
Naisia tekemässä kotitaloustöitä, ruokaa laitetaan puuhellalla, vesi tulee hanasta tai kannetaan kaivosta kantolängillä, maakellarin ovi kaivetaan esiin hangen alta. Ruoanlaitossa käytetään erilaisia jauheita ja välillä esitellään säilykkeitä ja näkkileipiä.

Elokuva opastaa säästämään polttoainetta lämmityksessä.

Tuontitavaroiden kuljetuskysymyksiä

Elokuvassa esitellään SOK:n jakelujärjestelmää.

Lappeenrannan kaupungin esittelyelokuva.

Autonkuljettajien sekä autokorjaamoiden ja huoltoasemien henkilökunnan työn esittely.

Elokuva esittelee pankin toimintoja niin suuren tukkuliikkeen kuin kyläkaupankin kannalta.

Hankkijan dokumenttielokuvassa kuvataan kylvösiemenen jalostusta ja koekylvöjä Helsingin pitäjän Tammiston koetilalla, siementen valmistusta, lajittelua ja säkitystä Hankkijan siemenkeskuksessa Tampereen Hatanpäänniemessä sekä siementen tarkastusta Helsingissä Valtion siementarkastuslaitoksessa.

Makeisten valmistusta Huhtamäki-yhtymään kuuluvan Hellaksen tehtaassa. Lapsia ja aikuisia nauttimassa tehtaan tuotteita eri tilanteissa.

Presidenttiehdokas Matti Virkkusen vaalielokuva vuodelta 1968. Virkkunen käy elokuvassa läpi suomalaisia yhteiskunnan osa-alueita, maataloudesta teollistumiseen, maaseutujen autioitumisesta kaupunkilaistumiseen. Elokuvassa on kaupunkikuvaa eri kaupungeista sekä kuvaa maaseudulta että teollisuuslaitoksista.

Viipurista kotoisin olevia yrityksiä eri puolilla Suomea.

Elokuvassa kuvataan kenkien valmistusta Tampereen Tammelassa sijaitsevassa Aaltonen-yhtymän Attilan kenkätehtaassa. Aluksi kuvataan Viialan nahkatehtaalla vuodan muokkausta nahkaksi sekä nahan värjäystä ja kuivausta. Aaltosen kenkätehtaalla kuvataan vaihe vaiheelta kengänvalmistusta. Kengän teossa on 160 työvaihetta ja vain pieni osa tehdään koneella. Suutarimestari näyttää, miten naisten Vakuuskenkä syntyy. Lopuksi esitellään kuljetusta ja mannekiinit esittelevät kenkätehtaan mallistoa. Attilan tehdas lopetettiin 1970-luvulla.

Lokomo Oy:n ja sen valmistamien työkoneiden esittelyelokuva.

Moottoriliikenteen rajattomaan kasvuun ei suhtauduttu 1960-luvulla kritiikittömästi. Maanteiden ”vapaus” vaati vuosittain liki tuhat kuolonuhria. Tapaturmantorjunta ry:n liikennejaosto TALJA ryhtyi kampanjoimaan liikennevalistuksen puolesta. Enemmistö ry. syntyi vaatimaan jalankulkijoiden oikeuksia ja suunnitelmallista joukkoliikennettä. Herra jalankulkija on Taljan tilaama, muodoltaan kokeileva lyhytelokuva. Vahvasti symboliset ja pelkistävät jaksot, absurdit kärjistykset, kääntö- ja vinokuvakulmat sekä epälineaarinen montaasi eivät olleet tyypillistä valistuselokuvaa – eivätkä Armand Lohikoskea. Taustana on suurkaupunkimaisena nähty Helsinki. Pääosassa on kaoottisesta tilanteesta toiseen horjahteleva Herra jalankulkija. Väistämättä mieleen tulee myöhempi Tatin Traffic. Vaikka elokuvan yksi iskulause on ”kaikkien maiden jalankulkijat, yhtykää”, jalankulkija halutaan lopulta sopeuttaa järjestelmään.

Elokuvassa esitellään, miksi auto kannattaa ostaa liikkeestä eikä kadulta.

Jälleenrakennusta ja avustustoimintaa välirauhan aikana

Kirjailija-aviopari Otto Mannisen ja Anni Swanin henkilökuva.

Seinäjoen kauppalan esittelyä.

Dramatisoitu dokumenttielokuva henkivakuutuksesta. Se kertoo yksinhuoltajaäidistä, joka perheenisän kuoltua joutuu elättämään yksin lapsensa. Dokumentissa todetaan, että perheen vaikeudet johtuvat siitä, että isällä ei ollut henkivakuutusta.

Loviisan kaupungin ja sen historian esittelyä.

Reserviupseerikoulun toimintaa

Felix Forsmanin (s.1917) ja Yrjö Ollilaisen ohjaama lyhytelokuva on Suomen ensimmäinen Lappi-aiheinen värielokuva. Elokuva on tilaustyö Valtion Rautateille. Se markkinoi Lapin junamatkailua. Länsi-Lapin talvilomalaiset matkaavat Kemistä Tornion kautta Kaulirannan päätepysäkille, josta linja-autot vievät hiihtäjät aina Kilpisjärvelle asti. Toinen junareitti kuljettaa lomalaiset Kemistä Rovaniemen kautta Kemijärvelle. Talviloma Lapissa: yksi paratiisi - muistojen paratiisi.

Satamatöitä, laivan lastaamista ja purkamista.

Suomi-Filmi Oy valmisti ulkoministeriön tilauksesta dokumenttielokuvan Suomi matkailumaana (1931), jonka tarkoituksena oli esitellä ulkomaalaisille matkailumahdollisuuksia maassamme. Elokuvasta tehtiin eri kielillä tekstitettyjä kopiota. Elokuva valmistui vuonna 1928, mutta sen ensiesitys kotimaiselle yleisölle tapahtui vasta kesäkuussa 1931 Helsingissä pidetyn Kulttuurikongressin yhteydessä.

Vaajakosken maisemia, SOK:n Vaajakosken tehtaiden toimintaa, henkilökunnan vapaa-ajan viettoa, palokunnan harjoitukset, tehtaiden tuotteita.

Amerikansuomalaisten lahjoittamilla varoilla hankitusta nahasta tehdään kenkiä, jotka jaetaan varattomien perheiden lapsille.

Teollisuusmessut Seinäjoella.

Elokuvassa esitellään SOK:n leipomoita ja tehtaiden tuotantoa Turussa, Viipurissa, Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Lannoitetehtaan toimintaa, maanviljelyä.

Vuonna 1925 perustetun Yhteiskunnallisen korkeakoulun muutto Helsingistä Tampereelle oli ja on yhä edelleen merkittävä tapaus Suomen historiassa. Olavi Puusaaren ohjaama ja Paavo Noposen luontevasti selostama elokuva kertoo korkeakoulun muutosta sekä uuden koulurakennuksen valmistumisesta. Mukana ovat Tampereen ensimmäisen lukuvuoden avajaiset syyskuussa 1960 sekä korkeakoulurakennuksen vihkimisjuhla maaliskuussa 1961. Kehystarinana on Inkerin ja Pekan opintie korkeakoulussa. Tie vie Pekan kunnansihteeriksi ja Inkerin toimittajaksi.

Elokuva kannustaa säästämään.

Mies kadehtii naapuriensa varakkuutta ja epäilee heitä rikollisiksi. Varallisuus paljastuu veikkauksella hankituksi ja kadehtijakin ryhtyy veikkaamaan.

Elokuva mainostaa Kaiser-televisiota, jonka saksalainen DM-lehti arvosteli parhaaksi.

Vuohi lypsetään, maito siivilöidään, maitoon tiputetaan
lasipullosta juoksetetta (makoa). Vuohi tarjoaa sorkkaansa
emännälle. (26) Vinttikaivosta nostetaan vettä. Juusto
painetaan puumuottiin jolloin juustoneliön molemmille sivuille
syntyy koristekuvio. Katkelma: miehet terottavat kovasimilla
sirppejä. Juustoa painellaan puumuottiin heran
poistamiseksi, lähikuva samalla syntyneestä koristekuviosta.
Juustoja suolataan. Lampaita ruokitaan, vuohet ja lampaat
kulkevat karjakujaa pitkin laitumelle. Katkelma: niittoa
sirpeillä, lyhteiden sitomista ja kuhilaan rakentamista. Pellon
pientareella valokuvaamassa Eino Nikkilä, musta baskeri päässä
Eino Mäkinen. Katkelma: nukkamattoa tutkitaan nurmikolla.
Vuohia aitauksessaan, karjakujalla, aitaa vasten nousseena.
Katkelma: väärävartisen viikatteen terä kiinnitetään
varteen. Valmiit tuorejuustot asetetaan laudalle aitan
seinämälle, emäntä loitsii niiden yllä käsillään.- Kuvattu
kaitafilmille Tyrväällä 1938.

Elokuva verojen maksamisen tärkeydestä.

Dokumenttielokuva Finlandia (1922), "6-näytöksinen filmi Suomen maasta ja kansasta sellaisina kuin ne ulkomaalaisille esitetään", syntyi Ulkoministeriön tilauksesta. Mykkäelokuvan sisältösuunnitelman laati lähetystöneuvos Georg Theslöf, ja sen ohjauksesta huolehti Eero Leväluoma Erkki Karun valvonnassa. Finlandiasta valmistettiin kopioita ainakin seitsemänä erikielisenä versiona, ja sitä esitettiin vuosikymmenen mittaan useissa Euroopan maissa sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.

Liikenneopetuselokuva

Elokuva suomalaisen talvimerenkulun historiasta ja nykypäivästä 1960-luvun alussa.

Kuvia Lontoon olympialaisista, Helsingin olympialaisten valmistelusta, Stadionin ja muiden urheilusuorituspaikkojen rakentamisesta sekä suomalaisen yhteiskunnan esittelyä.
Alkuosa elokuvasta värillinen, suomalainen osio mustavalkoinen.

Matka taittuu leppoisasti junassa ja kiskoautossa.

Aimo Jäderholmin kuvaama Valon ja varjon siveltimellä on Suomen Valokuvaajain liiton tilaustyö, joka kertoo valokuvaajan monipuolisesta ammatista. Uutiskuvaus, mainoskuvaus, lapsikuvaus, värikuvaus saavat havainnollisen käsittelyn. "Kameran silmä on kaikkialla, missä jotain merkittävää tapahtuu, mutta älä unohda hymyä, sillä yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa."

Elokuvallinen matka legendaarisella vesireitillä Tampere - Virrat - Tampere maineikkaiden höyrylaivojen Pohjolan ja Tarjanteen matkassa kesällä 1953. Runoilijan tie on 135 kilometriä pitkä vesireitti. Se avaa matkailijoille aavoja selkiä, kanavia ja sulkuja, saarinäkymiä ja lopulta asumattomia erämaamaisemia.

Liikuntaan kannustavassa elokuvassa esiintyy aikuisia ja lapsia eri urheilulajien parissa ja ulkoilemassa.

Savon pääkaupungin esittelyä.

Hyvinkään kauppalan esittelyä.