Suomi-Filmi Oy:n mykkädokumentissa Ruotsin kuningasparin vierailu (1925) seurataan Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n ja hänen puolisonsa kuningatar Viktorian virallista nelipäiväistä valtiovierailua Suomessa elokuussa 1925. Kuningaspari vierailee Helsingin lisäksi Savonlinnassa ja Viipurissa. Aiheesta valmistettiin kaksi ajankohtaisdokumenttia, toisen tuottajana oli Kurt Jägerin Oy Taide-Filmi Ab.

Presidentti Kekkosen hiihtomatkat v. 1957

Englannin ystävyysviikon juhlallisuuksia Helsingissä sotilasparaateineen ja yleisurheilumaaotteluineen.

Suomalaisten sotalaivojen näytös.

Evakkoja tavaroineen ja karjoineen maantiellä ja junassa. Elämän aloittaminen uusilla asuinsijoilla. Pastori pitää hartaustilaisuuden.

Ilmavoimissa asevelvollisuuttaan suorittavan ja vakinaiseen palvelukseen myöhemmin jäävän lentäjän, mekaanikon ja viestimiehen vaiheita.

Uimanäytös Helsingissä 1913
Ursinin uimalassa Eiran edustalla. Valok. Finlandia

Toistatuhatta englantilaista koulupoikaa opettajineen saapuu laivalla Helsinkiin.

Kuvia jäänmurtaja Jääkarhusta

Saksan teollisuusnäyttely Messuhallissa v. 1941. Maaottelumarssi. Kaatuneitten muistopäivän juhlallisuudet. Velodromin avajaiset.

Kalastusmessut ja venenäyttely Helsingin Messuhallissa.

Marsalkka Mannerheimin muistomerkin paljastus Sveitsissä 14.5.1955.

Juhannuksen aattopäivä 1941, idän taivaalla on uhkaavia pilviä. Suomen mies lähtee itään... "Juhannuksena kukkii sireeni suomalaisen sotilaan kiväärinpiipussa." Itäisen naapurimme lähetystö pakkaa polkupyöriään matkalle kohti ihanneyhteiskuntaa... Juhannuspäivä toi toiset sireenit, sota syttyi. Ensimmäiset dokumenttikuvat jatkosodan syttymisestä.

Armi Kuusela ja Gil Hilario messujunan matkassa Tampereella helmikuun alussa 1955. Tampereen Teatteriravintolan muotinäytöksessä nähdään tehdaskaupungin muotia, mannermaista ja maakunnallista. Mannekiinina Armin lisäksi mm. vuoden 1954 Miss Suomi Yvonne de Bruyn. Gilillä on päällään Karhu-Puvun frakki, ja piisamiturkki sai yleisön haltioihinsa...

Jälleenrakennusta ja sodan tuhoja Lapin sodan jälkeen

Helsingin olympialaiset 1952. Olympiasoihdun matka.

Lastenpäivän juhlintaa. Huvipuisto ja sirkusesityksiä. Karuselli. Nukketeatteri.

Kuvia Heinolasta ja Hartolasta sekä presidentti Lauri Relanderin vierailusta Hartolassa. Koskipään kartanossa sijaitsevan Itä-Hämeen museon vihkiminen.

Suomen valkoisen armeijan Helsinkiin marssin 20-vuotisjuhlaparaati Helsingissä 16.5.1938.

Kulutustavaramessut Tampereella 1.-9.7.1950.

Naisten ja miesten hiihtoa Helsingin Munkkiniemessä, missä järjestettiin liikeyritysten välinen viestihiihtokilpailu.

Stockmannin tavaratalon satavuotisjuhlallisuuksia.

Elokuva kertoo Herakles-laivan tuomasta sodanjälkeisestä kahvilastista ja kahvin tuotannosta.

Autokilpailut Taivallahden jäällä Helsingissä, moottorivenekilpailut, moottoripyörien ja autojen kulkue Kaivopuistossa talvella.

Pauligin ensimmäisen Paulatytön valinta v. 1950.

Vuonna 1930 kävi Suomessa 225 metrin pituinen ilmalaiva D-LZ 127 Graf Zeppelin. Sen piti laskeutua Viikkiin, mutta kova tuuli esti yrityksen. Tapahtuma oli uutissensaatio, joka sai liikkeelle valokuvaajat, filmaajat ja kymmeniä tuhansia katsojia. Jäger ja Ekebom kuvasivat intensiivisen lyhytelokuvan, jonka alkujaksossa seurataan valtavan väkimäärän kerääntymistä laskeutumispaikalle. Kun itse laskeutuminen ei onnistunut, filmille piirtyi vaikuttavia kohtauksia ilmalaivan massiivisen hahmon liikkeistä taivaalla. Loppukohtausten hidas rytmi ja konstruktivistinen sommittelu korostavat ilmalaivan ulkoista vaikuttavuutta, kun se lopputekstin mukaan "katoaa sitten läntisen taivaanrannan peittämien syysharmaitten pilvien joukkoon". Maailman pitkien etäisyyksien lentoliikenne piti hoitaa jäykkärunkoisilla ilmalaivoilla, "zeppeliineillä". Ilmalaiva Hindenburgin tuho 6.5. 1937 Lakehurstin kentällä USA:ssa romutti niiden tulevaisuuden.

Presidentti Svinhufvud seurueineen Lapissa.

Kuvattua materiaalia, ei levityksessä ollut elokuva.

Suomi-Filmin uutiskuvia -sarjan ensimmäinen elokuvakatsaus syyskuulta 1939. Syyskuun 1. päivä valkenee samanlaisena kuin aikaisemmatkin päivät. Mutta pian lehtipojat ilmestyvät kaduille sähkösanomineen: Euroopassa on syttynyt sota.

Helsingin olympialaisten avajaiset.

Ranskan viikko Helsingissä, muotinäytöksiä Stockmannilla ja Sokoksella, teknillinen näyttely Messuhallissa ja filmiviikon avajaiset Kino-Palatsissa.

Räjähdyksen jälkiä Heikinkatu 16:ssa marraskuun alkupäivinä vuonna 1936.

Tässä 1970-luvun puolivälissä löydetyssä elokuvassa näkyvät mm. Mannerheim esikuntineen Vaasassa, valkokaartilaisia harjoittelemassa Vaasan kasarmeilla ja Vöyrin sotakoulussa, antautuneita venäläisiä sotavankeja sekä kansalaissotaan osallistuneita ruotsalaisia vapaaehtoisia. Lopuksi kuvataan suuria sotilashautajaisia Vaasassa 4.4. 1918. Tällöin haudattiin jääkäriupseeri Oskar Peltokangas tuhansien saattajien seuratessa.

Suomalaisurheilijat kisoissa Rio de Janeirossa. Saapuminen laivalla, kilpailua, maisemia. Ajanviettoa laivalla, satama, lastausta, kaupunkikuvaa, maaseutua.

Kuvia Latvian presidentin Tschaksten vierailulta Suomessa, presidentin tulo- ja lähtöseremoniat.

Elokuvasta on säilynyt vain mykkiä katkelmia, joista osa on työmateriaalia.

Kuvattua materiaalia suojeluskuntien sotaharjoituksesta.

"Kuvanälkä" oli sodanjälkeisinä vuosina valtava. Suomen elokuva-ala yhdisti voimansa syksyllä 1949 ja toteutti ensimmäisen suomalaisen filmiviikon sekä suurissa kaupungeissa että pienemmillä paikkakunnilla. Viikon aikana nähtiin 20 ensi-iltaa. Elokuvaväen ja elokuvayleisön vuorovaikutus korostui monin tempauksin. Juhlalliset avajaiset pidettiin Helsingin Kino-Palatsissa. Vuonna 1949 Suomessa oli 470 elokuvateatteria ja 40 elokuvavuokraamoa. Tuona vuonna suomalaiset kävivät elokuvissa 26 miljoonaa kertaa.

Ympyrätalon rakentamista, harjannostajaiset ja valmiin talon esittelyä.

Kalle Kaarnan ohjaama ja Oy. Filmi Kotkan valmistama dokumentti on vahvasti ladattu propagandaelokuva. Se alkaa kytösavun aukeilta mailta "kaatuneiden nuijamiesten vaalenneiden luiden ääreltä" ja esittelee lapuanliikkeen syntysijoja muistomerkkeineen ja keskeisine henkilöineen. Huipennus on Helsingin Senaatintorilla 7.7.1930 pidetty pääjuhla, jossa lapuanliikkeen voimamies Vihtori Kosola sanoo sanansa. Lopussa vieraillaan vielä painokoneiden äärellä ja nähdään sanomalehden mainosviesti: "Talonpoikaismarssin aloittamaa isänmaallista herätystyötä jatkaa Uusi Suomi."

Holger Harrivirran (1915-86) ohjaama koskettava dokumentti suomalaislapsista, joita sotavuosina lähetettiin noin 70 000 Ruotsiin. Elokuvan sotalapsijuna tulee Karjalan Kannakselta kesällä 1944, kulkee Kuopion ja Haaparannan kautta Tukholmaan. Haaparannassa on täisauna ja lääkärintarkastus sekä luovutuspaperien tarkistus. Toinen erä karjalaisia sotalapsia matkustaa kesällä 1944 Helsingin ja Vaasan kautta Uumajaan.

Aktivistit-elokuvan ensi-ilta, Finlandia-kuoron paluu Amerikan-kiertueelta, talonrakennusta.

Poliisien paraati Senaatintorilla. Ohimarssi, poliisipäällikön ja sisäministerin puheet ja joukkojen tarkastus sekä kunniamerkkien jako.

Salon Lindbladin asusteiden muotinäytös.

Lottapäivät Helsingissä ja lentokoneen luovutus Suojeluskunnille Santahaminassa 1931

Suomalais-neuvostoliittolainen jättimäinen rakennusprojekti.

Saaristoa, veneitä, huvila saaressa, väkeä menee kauppaan. Kaupunkikuvaa Porvoo, Kotka, joukkojen tarkastus. Partioveneitä, satamassa proomuihin meno, mukana koiria. Ruokailua, vapaa-ajanviettoa, maihinnousu, laivoja, vesitaso, lottia. Etenemistä maastossa, asemissa, marssia kylätiellä.

Ratsastuskilpailut Laakson kentällä.

Olympiaelokuva esittelee Helsingin olympialaisten radiointia Suomeen ja ulkomaille. Kisojen ajaksi olympiastadionille rakennettua tilapäistä radiokeskusta kuvaillaan maailman suurimmaksi. Elokuvassa nähdään myös olympiatulen sytytys ja kisalajeista seurataan mm. uimahyppyjä, melontaa, pyöräilyä, estejuoksua sekä maratonia.

Konneveden kirkon vihkiäiset juhannuksena 1923. Arkkitehti Ilmari Launis perheineen Kansallismuseon portailla.
[mykkäelokuva, säilynyt kuvamateriaali]

Partioliikkeen perustaja lordi Robert Smyth Baden-Powellin vierailu Suomessa.

Kattava dokumenttielokuva Lapuan suojeluskunnan leiripäivistä 9.-18.10.1924. Kamera kuvaa arkipäiväpalvelusta, taisteluharjoituksia, sunnuntaipäivän palvelusta, sisäkuvia sairastuvalta, kenttäjumalanpalvelusta, kunniantekoharjoituksia, valistusohjaajan luentoa, eikä unohda lottiakaan.

Maatalousnäyttely Jyväskylässä. Maatalouskoneiden esittelyä, karjaa, kyntökilpailu, ravit.

Britta tulee:
Lyhyt välähdys, kun vuoden 1937 ihannetyttö Britta Wikström saapuu laivalla Suomeen Miss Eurooppa -kilpailuista. Toisen kerran suomalaisneito valittiin Euroopan kauneimmaksi. Ensimmäinen suomalainen Miss Eurooppa oli Ester Toivonen vuonna 1934.

Pauketta Munkkiniemessä:
Väkeä tien reunoilla, etualalla lapset juoksevat raitiovaunukiskojen yli. Raitiovaunu M päätepysäkillä. Väkeä. Paloauto ajaa kohti. Palomies pitelee sammutinta. Kolme palomiestä. Yleisöä aidan takana. Henkilöautot lähtevät matkaan. Ajoa. Lähikuvia kuljettajista ratin takana. Ajoa. Ihmisiä romahtaneen sillan ympärillä. Loukkaantunut kannetaan ambulanssiin. Reportteri istuu nurmella ja selostaa mikrofoniin. Raivausta. Ajoa. Lähikuvia ihmisistä. Arpajaiset, mies nostaa arvan. Voittaja, nuori nainen, tulee paikalle. Valokuvaaja. Nainen istuu auton ratissa. Sikari palaa miehen kädessä. Nainen ajaa pois. Autojen huoltoa. Kilpa-autojen lähtö ja ajoa. Miehet innoissaan katsomossa. Kaksi reportteria, toinen puhuu mikrofoniin. Sivuun ajanut kilpa-auto. Miehiä moottorin ääressä. Kuljettajia lähikuvassa. Miehiä seisoskelee talon edessä.

Ensimmäinen Filmileijona Oy:n uutiskatsaus. Sarjassa ilmestyi kahden vuoden aikana katsaukset 21-33. Aiheina mm. tulvat Suomessa ja Saksassa sekä Helsingin silakkamarkkinat.

Neuvostoliiton kulttuurivaltuuskunnan vierailu, YYA-sopimuksen seitsenvuotispäivä, Armi ja Gil Hilario, Altain vuoristo, kilpa-autoilija Keinänen.

Ama Jokisen kuvaama Vappuhumua on 1930-luvun lopun harvinaisuus, mainion kokeellinen lyhytelokuva helsinkiläisten vapunvietosta. Se tarjoaa jänniä ja omintakeisia kuvakulmia prismaoptiikan käytöstä. Tämä vappukuva todella elää ja hengittää, sanalla sanoen svengaa. "Sulla oli halu halata ja mulla oli siihen taito..."

Kuvia rautatieläisten III:lta laulu- ja soittojuhlilta Jyväskylässä 1953.

Veronmaksajain kansalaiskokous Seinäjoella 1955. Teemana "Verot alemmiksi - olot paremmiksi".

Kuvia Forssasta ja maatalousnäyttelystä.

Ylioppilaskunnan Soittajat konserttimatkalla Tanskassa.

Ilmatieteilijät tekevät säähavaintoja ja tutkivat ilmasta käsin auringonpimennystä.

Filosofisen tiedekunnan promootio vuonna 1914.

Juna on ajanut Helsingin asematalon seinään, murskaantuneita vaunuja raivataan.

Kuvia lasten päivän vietosta Helsingissä

Harras ja vaikuttava dokumentti suuren suomalaisen valtiomiehen, J.K. Paasikiven, viimeisestä matkasta joulukuun lopulla 1956.

Armi ja Gil Hilario Helsingissä ja Turussa.

Nyrkkelijä Gunnar Richard Bernhard "GeeBee" Bärlund palaa Suomeen.

YK:n pääsihteerin Dag Hammarskiöldin vierailu Suomessa

Maalaisliiton 43. puoluekokous Sotkamossa ja siihen liittyviä tapahtumia, mm. naisten edustajakokous, jumalanpalvelus ja käynti sankarihaudoilla.

Sortavalaa ja sen ympäristöä, Sortavalan laulujuhlat, Alpo Sailon veistämän runoilijapatsaan paljastustilaisuus, Valamon luostari.

Pellervolaisen osuusmeijerin tiedotuselokuvassa nähdään nobelisti A.I. Virtanen.

Vaikuttava ja harras dokumentti maaliskuun 20. päivästä 1948, jolloin Suomen valtuuskunta lähti Moskovaan neuvottelemaan YYA-sopimuksesta pääministeri Mauno Pekkalan johdolla. Tilanteen vakavuus on aistittavissa konkreettisesti, sillä valtuuskuntaa Helsingin rautatieasemalla on saattamassa koko kansa pienoiskoossa. "Ja niin lähti juna vieden neuvotteluvaltuuskunnan tärkeään tehtäväänsä."

Helsingin olympialaiset 1952. Purjehdusta, melontaa, pyöräilyä, painonnostoa, nyrkkeilyä, voimistelua, uimahyppyä, uintia ja ratsastusta sekä päättäjäiset.

Talvisodankäynnin koulutusta.

Presidentti Kekkosen hiihtomatkat v. 1957

Pienviljelijöiden yhteistoimintaa ja kursseja.

Toiset ravinto- ja nautintoainemessut Helsingin Ammatinedistämislaitoksella 1932. Avajaisissa mm. Kyösti Kallio, Olavi Parkkinen ja Harry Röneholm.

Radiomessut. Miesten hiihtokilpailut Herttoniemessä ja ensimmäiset mäkihyppykilpailut uudessa mäessä.

Ylioppilaat marssivat Vanhan Ylioppilastalon edustalta Snellmanin patsaalle, kuorolaulua, seppelten laskua.

Kuvia Lapin tuhoista ja jälleenrakennuksesta sekä evakkojen paluusta asuinseuduilleen.

Helsingin Sanomien puutavara hakkuumestaruuskilpailujen parhaat. Ilmari Kurjenmäki ja Viljo Kirppu näyttävät miten motti syntyy

Suomen Ilmavoimien suuri lentonäytös Suur-Merijoen kartanon alueella Viipurin maalaiskunnassa kesällä 1935. Eino Karin ja Heikki Parkkosen upeasti kuvaama dokumentti laskuvarjohyppyineen ja syöksykierteineen. Ihmisjoukkoja lentokentällä. Koneita kentällä. Kutsuvierasaitiossa Mannerheim, puolustusministeri, sotaväen päällikkö ja yleisesikunnan päällikkö, ulkomaiden sotilasasiamiehet. Ensimmäinen naislentäjämme rouva Knuutila-Arni ilmoittaa Yleisradioon näytöksen esittelylennon alkaneen. Lentomestari Kleemola, "Buldogg" -kone. Ohjaajaoppilaan lentoesitys. Kolme konetta sieppaa kentältä telineisiin sidotut viestit ja pudottaa omat viestinsä. Ryhmälentoa koneet toisiinsa sidottuna. Laskuvarjohypyt. Ilmahyökkäys, 60 koneen ryhmäohilento.

Arvo Tammisen johtama elokuvayhtiö Filmileijona seurasi yksinoikeudella messumatkaa, jolla vuoden 1952 Miss Universum Armi Kuusela ja hänen filippiiniläinen miehensä Gil Hilario talvella 1955 tekivät kotimaisen teollisuuden tuotteita tunnetuksi 35 paikkakunnalla. Tässä pätkässä nuoripari on Lapin lumoissa Pohjolan tähtitaivaan alla. Gil on Ounasvaaralla kuin synnynnäinen Lapin mies. Hupaisaa ajankuvaa ja lumoavaa talvista Lappia. Loppukaneetti: Kiitoksia Armi ja Gil!

Tykkivene Turunmaan rakentamista Wärtsilän Helsingin telakalla, vesillelasku ja koeajoa.

Holger Harrivirran (1915-1986) lyhytelokuva kesältä 1945. Rovaniemi on rauniokasana. Lapin läänin hermokeskus tuhottiin niin perusteellisesti, että vain kauppalan reunoilla oli jäljellä satakunta rakennusta, nekin osin hävitettyinä. Suomen Lappi oli Euroopan täydellisimmin hävitettyä seutua. Romusta ei ole puutetta kesällä 1945, toki jalkapallo pyörii raunioiden keskelläkin. Ja Pohjanhovin viinikellari "Hovinpohja" toimii. Mutta ei
viini vaan lehmä, se on vähäväkisen elämän alku. Elämä herää väkevänä Pohjolassa! Tuhkastakin nousee uusi elämä!

Ranskalaiset mannekiinit esittelevät ranskalaista muotia ja tutustuvat Helsingin nähtävyyksiin.

Kuvaa sanomalehtien etusivuista, joilla käsitellään junaonnettomuutta. Alppilassa Eläintarhan kallioleikkauksessa juna, rikkoutuneita vaunuja, romua.

Neuvostoliiton uusi lähettiläs jättää valtakirjansa presidentille. Tanskalaisten vapaaehtoisten ja H.P:n välinen jalkapallo-ottelu Eläintarhan kentällä. Taidenäyttely Taidehallissa. Unkarilaisten vapaaehtoisten lähtöseremoniat Helsingin rautatieasemalla. Kansallismuseon piha perunamaana. Siirtoväen omaisuutta koottuna Lahden hiihtostadionille.

Harvinainen dokumentti Suomen eduskuntavaaleista maaliskuussa 1945. Suomi oli ensimmäinen sotaakäyneistä maista, jossa pidettiin parlamenttivaalit. Suomen eduskuntavaalit kiinnostivat tuolloin ulkomaiden tiedotusvälineitä poikkeuksellisen laajasti. Pääministeri J.K. Paasikivikin jonotti tunnin vaalihuoneiston avaamista siinä kuin muutkin vaalipiirin äänestäjät.

Suomen osuuskauppaliikkeen 25-vuotisjuhla Tampereella, kulkue, puheita, Tampereen näkymiä.

Ruotsin kuningas Kustaa V vierailee Kultarannassa

Halkomottien tekemistä talkootyönä sota-aikana.

Lapsia kesäisellä maaseudulla, uintia, purjehdusta.

Kuvia Turun konserttitalossa järjestetystä muotinäytöksestä, joka kuului näyttelyjunakampanjaan ja johon Armi ja Gil Hilario ottivat osaa.

Sodan jälkeistä asuntopulaa, ankeita ja ahtaita asumuksia, uusia asuntoalueita.

Dokumenttielokuva vuoden 1952 Miss Universumimme, Armi Kuuselan, ja hänen filippiiniläisen miehensä, Gil Hilarion, valtaisan menestyksekkäästä Suomen vierailusta talvella 1955. Hotelli Vaakunan kabinetissa Gil sai liukkaat sukset ja sitten oikopäätä Lappiin. Elokuvatuottaja Arvo Tammisen huvilassa Kipparikvartetti vetäisee Suviserenadin "taa metsien". Tämä hauska ajankuva ja piristävä hupijuttu päättyy huipennukseen, kuulemme ja näemme Gilin serenadin Suomen neidoille...

Tiedemiehet tutkivat auringonpimennystä, jonka Suomi-Filmi kuvaa.

Vuoden 1936 Salpausselän kisojen toinen päivä. Presidentti Svinhufvud saapuu puolisoineen. Miesten hiihtoa ja mäkihyppyä.

Muinaisen kirkon ja hautapaikan kaivaustöitä Hollolassa kesällä 1935. Lauttasaaren sillan rakennusvaiheita v. 1935. Amerikkalaisten autohurjastelijain näytös Dodgeilla Eläintarhan urheilukentällä syksyllä 1935. Varat kerättiin olympiavalmennukseen ja matkaan Berliinin Olympialaisiin 1936.

Olympiajoukkueen saapuminen laivalla Helsingin Eteläsatamaan, vastaanottotilaisuus ja urheilijoiden juhlallinen seppelöinti Pallokentällä.

Propagandaa rintamalinjalla kovaäänisellä. Pommitettuja rakennuksia. Tykistö ampuu. Hiihtopartio. Sotavankeja nuotiolla. Norjalainen kenttäsairaala. Kunnostustöitä työpajassa. Ruotsalaisia vapaaehtoisia koiravaljakoineen. Ruotsalaisten vapaaehtoisten majapaikka, suomalainen torvisoittokunta soittaa.

Kuvia messuilta, jotka pidettiin 1920 Helsingissä Johanneksenkirkon kentällä. Filmissä näytetään messujen eri osastoja (mm. Hankkija ja SOK), autonäyttelyä, maatalouskoneita, erilaisia ajanviete-esityksiä, mm. kansantanhuja ja lasten karusellia ja liukumäkeä. Mukana on myös Tampereen messuilla kuvattua materiaalia, mm. kulkue Raatihuoneen edustalla.

Helsingissä helmikuussa 1936 vietetty poroviikko oli tapaus. Kolmisenkymmentä Lapin poromiestä pystytti leirin Kaisaniemen ravintolan ympäristöön Töölönlahdelle. Leirin päällikkönä oli poroisäntä K. J. Holster Ylitorniolta. Aitauksissa oli 60 poroa. Helsingin lappalaiskylän markkinapaikalla kysytyintä herkkua oli "villinmakuinen" poronliha. Poroviikko oli menestys, kävijämääräksi arvioitiin noin 50 000 ihmistä. Arvo Tammisen kuvaama dokumentti poroviikosta sisältää harvinaisuuden: siinä kuullaan ensimmäistä kertaa suomalaisessa elokuvassa aitoa Lapin joikua sataprosenttisena äänitaltiointina Suomi-Filmin Vironkadun studiolla.

Teknillisen korkeakoulun ja teekkarikylän rakentaminen Espoon Otaniemeen.

Sotilasruokala, ruokailua ja ruoanvalmistusta. Lotta luovuttaa verta haavoittuneelle. Sotavankeja. Kaatuneita. Pommitustuhoja.

Saksalaiset joukot Lahdessa ja Riihimäellä v. 1918, panssarijuna, punakaartilaisia vankeja, valkokaartilaisia.

Sanomalehtiä. Kyösti Kallion ja Väinö Tannerin suomenkieliset puheet. Kuvaa Tannerin radiopuheesta. Helsingin keskustaa, liput saloissa, ikkunat laudoitettu. Laudoilla suojattuja patsaita. Tanner puhuu lehdistölle. Evakkoja.

Tuokiokuvia uudesta ja vanhasta Helsingistä, sekä esittely Helsingin uudesta keskustasuunnitelmasta.

Kuusi eri lyhyttä jaksoa vuosilta 1930-32. Porin lentopäivien lisäksi muun muassa presidentti P. E. Svinhufvud Satakunnan suojeluskunnan piirin leirillä 1930, lottakurssi Ravannissa 1930 sekä kenraali C. G. Mannerheim Satakunnan suojeluskuntapiirin vieraana 1932.

Elokuva alokkaan päivistä armeijassa.

Messut Helsingin Johanneksen kirkon kentällä v. 1925 ja mainoskulkue Rautatientorilla ja Esplanadilla sekä tivoli Sepänpuistossa.

Suomen Partiopoikajärjestön suurleiri Vierumäellä.

Kuvia messuilta v. 1923 Helsingin Johanneksen kirkon kentällä.

Kuvia messuilta Helsingin Johanneksen kirkon kentällä 1923 ja 1924. Lisäksi kuvia mainoskulkueesta Helsingin kaduilla, messuravintoloista ja huvittelusta huvittelupaikoilla.

Suomen pahin sodanjälkeinen junaonnettomuus tapahtui 15.3.1957, kun kaksi matkustajajunaa törmäsi toisiinsa täydessä vauhdissa Kuurilan ja Iittalan välillä Hämeenlinnan pohjoispuolella. Surmansa sai 26 matkustajaa ja 48 loukkaantui. Onnettomuuden syy oli inhimillinen erehdys.

Ajankohtaiskuva Miss Suomi -kauneuskilpailusta vuonna 1934 Helsingissä Munkkiniemen Golf Casinolla. Kuvia arkipuku-, urheilupuku- ja uimapukukierrokselta ja Miss Suomen kruunaamisesta.

Mannerheimin viimeinen matka Sveitsistä Helsingin Hietaniemen hautausmaalle

Armi ja Gil Hilario Tukholmassa sekä tulo Suomeen.

Jatkosodan ja Lapin sodan jälkeen Eino Mäkinen kuvasi tuhottua ja tuhkasta nousevaa Lappia vuosina 1945-1947. Lapin sisu on riipaiseva kuvaus perheen saapumisesta kotinsa raunioille. Mutta nopeasti uusi koti nousee vapaaehtoisen talkooporukan voimin. ”Muista, Kansanapu kutsuu sinuakin!”

Valkoisten joukkojen paraati Helsingissä.

Kamera vierailee F.E. Sillanpään luona ja seuraa partiolaisten harjoituksia. Harry Bergström esiintyy sotilaskodissa.

Kaksitoista päivää ennen talvisodan syttymistä valmistunut uutiskatsaus. Polkupyöräosasto maastossa, Käsityöopistolla tehdään paperiliivejä eli "Erkon takkeja", evakkolapsia lastenkodin pihalla, partiotytöt kutovat, Suomen Sosialidemokraattisen Naisliiton perherahaston avustustoimintaa. Lopussa kooste Mannerheimista.

Laulu- ja tanssitähti Vichi Henderson esiintyy ravintola Kaivohuoneella. Euroopan pikaluistelumestaruuskilpailut stadionilla. Ulkomaalaiset lehtimiehet Neuvostoliiton ulkoasiainministeriön vastaanotolla.

Jean Sibeliuksen hautajaiset.

Partiopoikien kesäleiri, partiolaisten paraati Helsingissä, vossikoiden katsastus Senaatintorilla.

Värielokuva YK:n Suomen pataljoonan jääkärien palveluksesta Kyproksella syksyllä 1964

1952 Helsingin olympialaiset alkamassa. Argentiinalaiset urheilijat saapuvat Helsinkiin. Von Frenckell avaa olympiakylän. Sotainvalidien veljesliitto saa lahjoituksena Coca-Colaa. Olympiasoihdun sytytys Lapissa.

Ilmavoimissa asevelvollisuuttaan suorittavan ja vakinaiseen palvelukseen myöhemmin jäävän lentäjän, mekaanikon ja viestimiehen vaiheita.

Kenraali Mannerheimin tulo Helsinkiin Suomen voittoisan kansalaisarmeijan kanssa 16. toukokuuta 1918. Sotilasparaati kansalaissodan päättymisen johdosta. Itsenäisen Suomen ensimmäisiä dokumenttielokuvia. Historiallisesti erittäin arvokkaan kopion talletti Museovirasto / Suomen kansallismuseo.

Jälleenrakennusta ja avustustoimintaa välirauhan aikana

Höyrylaiva Westkustenin haaksirikko lokakuussa 1913 on vanhin jälkipolville säilynyt suomalainen "katastrofielokuva".

Poikia partioleirllä Suistamon pitäjässä, jossa vihittiin ensimmäinen partio-opisto v. 1939

Kevään tuloa Helsingissä vuonna 1941, vapun viettoa, maaottelumarssi.

Presidentti Pehr Evind Svinhufvudin 75-vuotispäivän juhlallisuudet Messuhallissa ja presidentinlinnassa.

Senaattori ja valtiomies Leo Mechelinin hautajaiset Helsingissä.

Historiallinen kulkue ja juhla Mikkelissä.

Dokumentti itsenäisen Suomen ensimmäisen sotalaivan, sukellusvene Vetehisen juhlallisesta vesillelaskusta Turussa 1. kesäkuuta 1930. Läsnä juhlaliputetussa Turussa mm. presidentti Relander, eduskunnan puhemies Kallio sekä armeijan korkeinta päällystöä. Rouva Signe Relander leikkaa sinivalkoisen silkkinauhan poikki, koska kieltolain johdosta tavanmukaista samppanjakastetta ei voitu suorittaa. Vesillelaskun jälkeen pidettiin Turun kirkkopuistossa suuri merivoimien paraati. Ja illalla Crichton-Vulcanin johto tarjosi juhlapäivälliset Marjaniemen ulkoravintolassa kutsuvieraille.

Helsingin olympialaiset 1952. Ratsastus, nykyaikainen 5-ottelu ja yleisurheilu.

Helsingin olympialaiset 1952. Yleisurheilua.

Helsingin olympialaiset 1952. Maahockey, nykyaikaisen 5-ottelun maastojuoksu ja yleisurheilua.

Vapaamuotoinen, iloinen dokumentti vuoden 1964 vapunvietosta Helsingissä. Raikasta ja reipasta vappuaaton kuin myös seuraavan aamun tunnelmointia...

Suomi-Filmin varhaisia äänellä varustettuja lyhytelokuvia. Yleisradion syysparaati Helsingin Messuhallissa livenä ja siitä tehty hupaisa lyhytleffa, "potpuri Lahti-Helsinki aalloilla" koko Suomen silloisiin radiovastaanottimiin, tilaisuuden ääninauha nimittäin. Viihdyttäjinä mm. Lauttapojat ja Rytmipojat, aito poskisolisti, mestari-imitaattori Viktor sekä Viheltävä Paroni. Illan huipennuksena Tuulikki Paananen tuo tuulahduksen Hollywoodista.

Suomen Pientalonpoikien Puolueen III puoluekokous Jyväskylässä vuonna 1961.

Helsingin olympialaiset avajaispäivänä.

Suomen ja Englannin välisten kauppa- ja kulttuurisuhteiden elpyminen sodan jälkeen, dokumenttielokuvassa on kuvattu ensimmäisen englantilaisen rahtilaivan lastin purkamista ja englantilaisen kulttuurin esittelyä sekä välitystä Helsingissä.

Suomi—Ruotsi—Saksa -yleisurheilumaaottelun ensimmäinen päivä Helsingin Stadionilla.

Suomalaisten sotalaivojen näytös.

Kuvia Neuvostoliiton teollisuuden ja kulttuurin esittelystä Helsingin Messuhallissa.

Sotasensuurin 23.12.1939 tarkastama uutiskatsaus. Yhä liehuu siniristilippu Viipurin linnassa. "Siellä jossain toimii oivallinen armeijamme... Joulu 1939 koittaa Suomen kansalle varsin erikoislaatuisissa olosuhteissa." Dokumentti talvisodan ensimmäisistä viikoista eri rintamalohkoilla. Kestääkö 140 kilometrin pituinen Mannerheim-linja Karjalan kannaksella?

Autot ajavat kehässä S. Nikolajeffin talon edustalla (nyk. Paasikiven aukio).

Juvan kirjatehtaan vihkiäiset 4.1.1977.
Hannu Tarmio, Esko Rekola ja Ahti Karjalainen pitävät puheen. Kirjapainon toiminnan esittelyä, liukuhihnalla Tuntematon sotilas -kirjoja. Väinö Linna signeeraa kirjan.

Käynti kuvanveistäjä Yrjö Liipolan luona. Eläintieteellisen museon kokoelmia siirretään sodan uhan alta turvaan. Rakuunat harjoittelevat. Sysikaasuautot tulevat käyttöön.

Venäjän keisari Nikolai II:n vierailu Helsingissä 10.3.1915: mm. saapuminen ja vastaanotto Helsingin rautatieasemalla, käynti Uspenskin ja Nikolain kirkoissa, ajo linnaan, käynti Suomenlinnassa.

Yleislakko Helsingissä, miesten hiihtokilpailut, mäkihyppyä, muotinäytös.

Liikettä suviyössä Etelä-Suomen teillä, maantiet pölyävät, autokolonnat etenevät kohti Helsinkiä, nenäliinat vilkkuvat teiden varsilla. Erikoisjunia saapuu maakunnista Helsingin tavara-asemalle. Lotat muonittavat soppatykkien avulla marssijoita. Järjestäytyminen pallokentällä, ja sitten alkaa marssi. Juhlatilaisuus Senaatintorilla ja sen kohokohta, maanviljelijä Vihtori Kosolan puhe talonpoikaismarssin 12 000 osanottajalle presidentin, hallituksen, Mannerheimin ja armeijan ylimmän johdon edessä.

Uutisfilmin aiheina mm. presidentti Svinhufvud ja kauneuskilpailut.

Aleksis Kiven muistolaatan paljastus. J.J. Wecksellin laatan paljastus. Avantouintia.

Kuvia presidentti Relanderin matkalta Riihimäelle ja Hämeenlinnaan.

Tässä elokuvassa on historian siipien havinaa. Vappu 1945 oli ennen 1990-lukua itsenäisen Suomen ainoa, jolloin ammattiyhdistys- ja työväenliike marssivat yhteisessä rintamassa. SAK:n, SDP:n ja SKDL:n yhteiset vappujuhlat ensimmäisenä rauhan keväänä Karhulassa, Kotkassa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Tampereella Pyynikin Termopylen kentällä oli 25 000 henkeä. Helsingin vappujuhla lienee itsenäisen Suomen suurin, stadionilla oli 45 000 henkeä. "Työväestö on vahvistanut asemiaan", toteaa Carl-Erik Creutz selostuksensa loppukaneettina.

Messut Lahdessa kesällä 1968, presidentti Kekkonen maistelee olutta ja Paula-tyttö tarjoilee kahvia.

Sisä- ja ulkokuvaa kartanon päärakennuksesta, isäntä kävelyllä lasten kanssa, lopuksi ajetaan järvelle uimaan.

Kalevalan 100-vuotisjuhlallisuudet, hiihtopartio tuo tervehdyksen Petsamosta, ulkomaalaisia juhlavieraita, juhlallisuuksia Lönnrotin patsaalla.

Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan kahdeksaskymmenes promootio vuonna 1951, promootiojuhlallisuuksien kummastelijana "satunnainen kulkija".

Turku, satamarakennustyömaalla on sortunut pato. Suomenlahden kalastajia silakkaa pyytämässä talvella. Egyptiläinen diplomaatti saapuu karhunmetsästykseen Karjalaan.

Suomen Ilmailuliiton lentonäytös v. 1927.

Uutiskatsauksen aiheina: Ranskalaisen elokuvan kutsuvierasnäytäntö Adlonissa; Suomen Pankin uusi pääjohtaja. Armi ja Gil Hilario Suomessa. Rekka-auton ja pakettiauton kolarin jälkiselvittelyä. Turkulainen näyttelijätär Mirja Mane-Hämeranta kotioloissa. Näyttelyjunan avajaiset Töölön tavara-asemalla.

Ahvenanmaan maakuntanäyttelyn tarvikkeita lastataan laivaan Turussa. Merimatka Maarianhaminaan. Näyttelyä, maakunnan kivilajeja, kalastus- ja koneosasto. Presidenttipari Urho ja Sylvi Kekkonen saapuu avajaisiin ja tutustuu merenkulkumuseoon.

Suomi-Filmin kuvausryhmä seuraa Olgaa Oulun messuilla.

Paljon väkeä kerääntynyt puistoon, naisten tanssiesitys. Elannon mainoskulkue, autoletka ja yleisöä eri puolilla Helsinkiä (suoratoisto puutteellinen).

Hannes Gebhardin patsaan paljastus Hietaniemessä. Siipikarjanäyttely Esplanadin Kappelissa. Itsenäisyyspäivän paraati ja juhlintaa Tähtitorninmäellä.

Käsipuoli pihalaulaja. Pojat kalastavat sillalla. Palstanviljelijät kääntävät maata ja istuttavat perunoita. Ruotsin prinssi Wilhelmin vastaanotto Malmin kentällä, vastaanottajien joukossa sosiaaliministeri Fagerholm, professori Cajander, ulkoministeri Witting, maaherra Helenius; ajo autolla Presidentinlinnaan. Hiiliä puretaan laivasta. Suojärven Hyrsylän kylän evakkoja majoitettuna Wiikin kartanon läheisyyteen; lotat jakavat ruokaa evakoille, ateriointi ulkona. Uudet ylioppilaat laskevat kukat sankarihaudoille Vanhan kirkon puistossa ja Hietaniemessä.

Lehtiartikkeleita yliopiston kielilaista. Soihtukulkue. Ylioppilaiden mielenosoitus, väentungosta rautatieasemalla, ylioppilaita lähdössä maakuntiin junalla. Ihmiset jonottavat Eduskuntataloon.

Surujuhla Airiston selällä 5.5.1940, jolloin siunattiin viimeiseen lepoon Aura 2:n tammikuun 13. päivänä surmansa saaneet sankarivainajat. Höyrylaiva Arcturus tuo kotimaahan yli 300 Ruotsiin evakuoitua lasta, tulo Turkuun 5. toukokuuta. Matkustaja- ja rahtilaivoja Turun satamassa. Helsingin suojeluskuntapiirin rakennuksen harjannostajaiset, kenraali Malmberg, eversti Ekholm ja muuta sotilaspäällystöä; lottia edusti Fanni Luukkonen. Kaupungin puistoja kunnostetaan. Pommituksessa vaurioituneita taloja kunnostetaan. Alkon talo Salmisaaressa. Puistoon kaivetut suojahaudat täytetään ja tasoitetaan.

Talvisodan jälkeinen tietoisku.

Vuoden 1950 suurmessujen teollisuusosastojen esittelyä Helsingin Messuhallissa ja messukentällä.

Kevät tuli pitkän ja ankaran talven jälkeen. Välirauhan ensimmäinen vappu 1940 Helsingissä. Tunnelmia ja ajankuvaa niin siviileistä kuin asevelvollisista, bensiinipulasta, sotainvalideista, Olympiakylästä, reserviläisten raha-asioista, kodittomista Straussin Kevään ääniä -valssin tahdissa.

Teollisuusmessut Seinäjoella.

Englantilaiset palosotilaat esittelevät kannettavaa happilaitetta. Evakuoidun taiteen näyttely. Oppikirjojen keräys. Koululaisia pihalla. Evakkolasten tulo Helsinkiin. Katujen ja puistojen kevätsiivousta. Naisten muotinäytös.

Saksa on vallannut Tanskan ja Norjan. Kuvia vallatuista maista.
(elokuvan ääniraita ei ole säilynyt)

Yleisurheilumaaottelu v. 1948. Mukana mm. Viljo Heino ja Tapio Rautavaara.

Elokuva säilynyt vain osin (ääni puuttuu lähes kokonaan). Evakuoituja lehmiä talvella junasta, kävelevät jonossa pihalla, kultasormuskeräys, miehiä pilkillä, Korkeasaaren eläimiä, nuoret naiset esittelevät hattumuotia.

Kaupunki- ja maalaismaisemaa eri puolilla Suomea. Pellon muokkausta ja viljan korjuuta. Ihmisiä työssä ja ostoksilla.

Juna tulee Helsingin asemalle, presidentti ja rouva Kallio junasta tulevien joukossa. Evakosta palaavia Helsingin asemalaiturilla. Sokos-tavaratalon rakentamita. Presidentti Kallion vastaanotto ulkomaalaisille kirjeenvaihtajille.

Dokumenttielokuva Jean-Luc Godardin (1930-2022) yhden päivän pikavierailusta Helsinkiin 23.3.1965. Kamera seuraa Godardin lehdistötilaisuutta sekä Laittomat-elokuvan kutsuvierasnäytöstä. "Vaikeana ja yllätyksellisenä haastateltavana pidetty Godard hymyili huvittuneena lehdistötilaisuudessa, kun nuori Jaakko Talaskivi istuutui lattialle Godardin eteen, oikaisi pitkät jalkansa ja miltei koko tilaisuuden ajan surrutti kameraansa vieraan nenän alla. Silloin tällöin hän vilkaisi pitkin nenänvarttaan Jakkuliin, jonka kamera piti niin kovaa ääntä, että Godardin puhe hukkui surinaan. Tilaisuus oli hyvin hilpeä." (Heikki Eteläpää). "Mitä sensuuriin tulee, niin kielletty on nautittavampaa kuin sallittu", tokaisi Godard tilaisuuden päätteeksi.

Kuvia Hakasalmenkadun avajaisista Helsingissä ja Emission Ab -pankin esittelyä.

Toukokuun 19. päivänä 1940 vietetään Suomessa ensimmäisen kerran sankarivainajien muistopäivää. Koko Suomen kansa laskee lipun puolitankoon kunnianosoituksena talvisodan sankarivainajille. Elokuva Helsingin Suurtorin valtakunnallisesta muistojuhlasta, jossa on mukana Suomen koko poliittinen ja sotilaallinen johto. Elokuva on laadittu isänmaallisen runonlausunnan ja musiikin muottiin.

Pellervo-Seuran ja pellervolaisen osuustoimintaliikkeen esittelyelokuva sekä Pellervo-Seuran 50-vuotisjuhlat Helsingissä 1949.

Ilmapommituksessa tuhoutuneita taloja. Vallattua sotakalustoa lastataan rautatievaunuihin. Kirjeenvaihtajat kirjoittavat artikkeleitaan. Poroerotus Lapissa. Ilmahälytys. Palavia autoja. Ulkomaalaisille lehtimiehille selostetaan tilannetta rintamalla. Etulinjan maastoa. Sotilaita juoksuhaudassa.

Ylimääräinen sotaharjoitus jatkuu. Mieskuorot esittävät laulutervehdyksiä Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Yhdysvaltojen lähettiläille.

Armi ja Gil Hilario vierailevat Kemissä ja Rovaniemellä Äitien Apu Ry:n näyttelyjunan mukana, muotinäytös Hotelli Pohjanhovissa Rovaniemellä.

Aleksis Kiven patsaan paljastus. Suomen lisätty valtuuskunta palaa Moskovan neuvotteluista. Ylimääräiset sotaharjoitukset. Asuntomessut.

Rotterdamin merimieskirkon vihkiäiset 25.9.1955 sekä Rotterdamin merimieslähetysaseman toimintaa.

Talvi, pommitettua kaupunkia. Kerrostaloja rakenteilla Helsingissä. Pudonnut lentokone. Sotasaalista. Sotavankeja.

Ihmisiä kaupoissa jouluna 1939. Helsingin ja Porvoon pommitustuhoja. Lentokoneita. Tuhottua vihollisen sotakalustoa. Sotavankeja. Haavoittuneiden hoitoa. Hiihtojoukkoja. Salmijärven kylä palaa.

Kuvia koiranäyttelystä ja sota- ja poliisikoiranäytöksestä sekä ajokoiria metsällä.
[mykkäelokuva, puutteelisesti säilynyt]

Ylimääräisten valtiopäivien juhlalliset avajaiset Helsingissä. Kuvia senaattoreista poistumassa Nikolainkirkosta ja korkea-arvoisista virkamiehistä Keisarillisen palatsin edustalla.

Inkerin taistelujen muistojuhla. Loppuosa elokuvasta värillinen.
[mykkä]

Suomi-Filmin dokumentti H.M. Norjan kuninkaan Haakon VII vierailu Suomessa (1928) kuvaa Norjan kuninkaan Haakon VII:n kolmipäiväistä vierailua Helsingissä ja Tuusulassa. Vierailunsa aikana kuningas tutustuu Helsingin yliopistoon ja taidemuseoihin, osallistuu Kaivopuistossa järjestettyyn puutarhajuhlaan, ja seuraa Suomen ja Norjan välistä jalkapallomaaottelua.

Suomi-Filmin dokumentti Kuningaspäivät Helsingissä toukok. 15-17 p. 1928 (1928) kuvaa Tanskan kuninkaan Kristian X:n kolmipäiväistä vierailua Helsingissä. Kuningas tutustuu mm. taidemuseoihin, vierailee Lotta Svärd -yhdistyksen kenttäleirissä ja käy Suurkirkossa juhlajumalanpalveluksessa.

P.E. Svinhufvudin vieraina kuninkaallisia Ruotsista.

Presidentti Risto Ryti puhuu kansalle jatkosodan alkaessa. Hän kannustaa Suomen kansaa toiseen puolustustaisteluun sanoin: "Kohtalon herra, jonka käsissä kansamme kohtalo on, johdattakoon meitä ja vieköön taistelumme lopulliseen voittoon."

Kuvia Karjalasta ja sen kaupungista Viipurista.

Adams Filmi Oy:n ensimmäisiä elokuvia, ja ainoa joka on säilynyt yhtiön mykkäkauden dokumenteista. Se kuvaa Kokemäenjoen yli johtavan suuren sillan koekäyttöä ja vihkimistilaisuutta syyskuussa 1926 Porissa. "Kyl' maar toi nyt vaan pitää..." "Kyl' sen pitäis pitämän..." Uusi silta vihittiin 26.9.1926 ja viimeiset ylikulkijat nähdään vanhalla Charlotta-sillalla.

Kisapaikkojen rakentaminen kesäolympialaisia varten.

Helsingin yliopiston promootioita.

Kamera seuraa presidentti Kekkosta itsenäisyyspäivänä 1957.

Jyväskylän messut 9.-10.7.1966.

TUL:n VI liittojuhla: juhlamarssi Hakaniemestä Stadionille, juhlapuheita ja voimisteluesityksiä.

Suomi-Filmin 40-vuotisjuhlallisuuksiin liittyviä tapahtumia.

Sirotemiinojen käyttö, miinojen asettaminen yleensä sekä vihollisen miinojen varominen.

Filmi kertoo varusmiehen silmin palvelusta Rovanimen Ilmatorjuntapatteristossa.
Alokas astuu palvelukseen, alokasaika, taistelijan perustaitojen opetus kokeineen, vala, aselajin erikoiskoulutus tykkimiehenä ja osalle koulutus aliupseerikoulussa, ampumaleirit, sotaharjoitukset, AUK:n kurssin päättäjäiset, 240 vrk palvelevien kotiuttaminen, ryhmänjohtajien ja vänrikkien kotiuttaminen.

Kurt Jägerin Oy Taide-Filmi Ab:n mykkädokumentissa Suomen presidentti Lauri Relanderin vierailu Virossa v. 1925 (1925) seurataan Suomen toisen, vastikään virkaansa astuneen presidentin Lauri Kristian Relanderin ensimmäisestä virallista ulkomaanmatkaa, jonka kohteena on Viro.

Jäänmurtaja Tarmo avaa väylää Helsinkiin, lentonäytös.
[värisävytetty mykkäelokuva]

Englannin ystävyysviikon juhlallisuuksia Helsingissä sotilasparaateineen ja yleisurheilumaaotteluineen.

Ylioppilaiden romunkeräystä, ratatyömaa, sulatto, pienkone ilmassa, ilmakuvaa.

Varhainen värilyhytelokuva Helsingistä.

Kesäistä Helsinkiä, katukuvaa, rakennuksia, torikauppaa, rakentamista, rantaelämää.
[mykkäelokuva]

Värielokuva 25-vuotiaasta veikkaustoiminnasta

Suomen Vapaudenpatsas paljastettiin 9. heinäkuuta 1938. Paljastustilaisuuteen osallistui mm. sotamarsalkka Mannerheim.

Elokuva on säilynyt vain osin ja ilman ääniraitaa.

Presidentti Kallion järjestämä tilaisuus ulkomaalaisille lehtimiehille. Pommitusten tuhoja asutuskeskuksissa. Norjalainen Punaisen ristin ambulanssi. Suomalainen ensiapuasema. Maan Turvan järjestämä viihdytystilaisuus, Uuno Laakso ja Aku Korhonen esiintyvät. Suomalaisia joukkoja metsässä. Helsingin pommitusten tuhoja.

Tanssiaisillalliset ravintola Seurahuoneella Helsingissä.

Välähdyksiä nuorten talkootoiminnasta sodan aikana.

Todella harvinainen dokumentti Tampereen ydinkeskustan Hämeensillan valtavasta rakennustyömaasta vuosina 1928-1929. Huolellinen ja mainio ajankuva osuvin välitekstein, huumoriakin on Tampereen tapaan. Tehtailija Rafael Haarla lahjoitti Wäinö Aaltosen tekemät Hämeensillan neljä pirkkalaisveistosta.

Helsingin vapautumisen 15-vuotismuistopäivän juhlallisuuksia ohimarsseineen

Harvinainen dokumentti ruotsalaisesta prikaatista, joka osallistui valkoisten joukkojen rinnalla Suomen kansalaissotaan keväällä 1918. Elokuvassa Mannerheim hyvästelee ruotsalaisen prikaatin, joka osallistui myös suureen voitonparaatiin. Prikaati siirtyi rautateitse Turkuun ja sieltä laivalla kotimaahansa.

Työskentelyä Strömbergin tehtaalla, generaattorien, muuntajien ja kojeistojen valmistusta. Tutkimustyötä laboratoriossa.